Videotiedostomuodon valinta Internet-käyttöön

9.10.2006 (versio 1.0)

EFFI suosittaa, että videosisältö tarjotaan Internet-käytössä standardimuodossa. Erityisesti huomautetaan, että Windows Media Videota tai Flash-videota ei tule tarjota ainoana vaihtoehtona. Viranomaisilla ja Yleisradiolla on lisäksi erityinen lakisääteinen velvollisuus huolehtia siitä, että heidän palvelunsa ovat käytettävissä mahdollisimman helposti mahdollisimman laajalle käyttäjäryhmälle.

Yhteenveto

EFFI suosittaa, että Internetissä levitettävät videot tarjotaan ainakin HTTP:llä imuroitavina H.264 (Main- tai Baseline-profiili)/Low Complexity AAC/MP4- tai Theora/Vorbis/Ogg-muotoisina videotiedostoina, joihin on HTML-sivulta suora linkki ja joissa ei ole käytetty minkäänlaista käyttöestoa (engl. Digital Restrictions Management, DRM). Erityisesti huomautetaan, ettei Windows Media Videota tai Flash-videota tule tarjota ainoana vaihtoehtona.

Johdanto

Kun digitaalisia sisältöjä halutaan jakaa laajalle yleisölle, on jakelun tekninen toteutus nykyisin monella tapaa merkittävässä roolissa. Jakelutiedostomuodon valinnassa tulisi ottaa huomioon tiedostomuodon tekniset ansiot, standardiasema, vapaus [1] ja asennuskanta.

Tekniset ansiot tulee ottaa huomioon, koska ratkaisun pitää olla tarkoitukseen teknisesti soveltuva. Asema standardina ja vapaiden toteutusten saatavuus tyypillisesti lisää käyttäjien valinnanvaraa, saattaa toteutuksia saataville monille järjestelmäalustoille ja mahdollistaa sisällön lukemisen myös tulevaisuudessa. Laaja asennuskanta mahdollistaa käytön laajalle käyttäjäkunnalle ja tyypillisesti verkostoulkoisvaikutusten kautta edelleen edistää toteutusten saatavuutta.

Valokuvia jaeltaessa on sellainen onnellinen tilanne, että suositun JPEG-tiedostomuodon (Huffman-koodatulla profiililla) pakkauksen tehokkuus laatuun ja prosessoriajan käyttöön nähden on teknisesti ansiokas, pakkaustapa on ISO-standardi, tiedostomuoto on käytettävissä ilman patenttirasitteita (pois lukien taannoinen Forgent-tapaus) ja asennuskanta on käytännössä universaali.

Valitettavasti videopakkauksen kohdalla ei ole yhtä tiedostomuotoa, johon päädyttäisiin kaikilla kriteereillä, vaan eri kriteerejä painottamalla päästään eri valintoihin. Tässä dokumentissa analysoidaan videon levitykseen soveltuvia tiedostomuotoja edellä mainittujen kriteerien kannalta.

Videotiedostomuodon valinta Ylen ja viranomaisten käyttöön

Yleisradiolain 7 § mukaan Yleisradion tehtävänä on tuottaa julkisen palvelun ohjelmia jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Yleisradiolla on erityinen velvollisuus huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille. Yleisradio ei siis esimerkiksi saa keinotekoisesti rajoittaa palveluaan sellaiseksi, että se on käytettävissä vain tiettyjen kaupallisten valmistajien tuotteilla, vaan palvelujen on oltava käytettävissä mahdollisimman helposti mahdollisimman laajalle käyttäjäryhmälle.

Erityisesti Ylen elävä arkisto tulee olla saatavana muussakin kuin Windows Media -formaatissa.

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 18 § velvoittaa viranomaisen takaamaan tiedostojensa asianmukaisen saatavuuden ja käytettävyyden.

Termeistä

Videotiedostomuotoon vaikuttavat kolme keskeisintä osaa ovat videokoodekki, äänikoodekki ja säiliömuoto. Koodekki (engl. codec) tulee sanoista (en)coder/decoder. Videokoodekilla pakataan lähtömateriaalista (jono kehyksiä eli kuvia ajassa) bittivirta. Äänikoodekilla pakataan vastaavasti jonosta äänenvoimakkuusnäytteitä ajassa bittivirta. Näitä bittivirtoja voidaan lukea vain yhteensopivalla koodekin purkupuoliskolla. Bittivirrat paketoidaan säiliömuodon mukaiseen tiedostoon. Tarjolla on useita säiliömuotoja. Käyttäjän näkemä tiedostonimen pääte viittaa yleensä säiliömuotoon eikä sen sisältöön.

Yleensä tiettyyn säiliömuotoon voidaan paketoida eri koodekkien tuottamia bittivirtoja ja koodekkien tuottamia bittivirtoja voidaan paketoida erilaisiin säiliöihin. Kaikki kombinaatiot eivät kuitenkaan ole yhtä hyvin soittimien tukemia.

Lomituksesta

Tässä dokumenteissa ei paneuduta tarkemmin pakkausparametreihin eikä kuvan ominaisuuksiin. Videon yleisistä ominaisuuksista mainittakoon kuitenkin, että vaikka television kuvasignaali on lomitettua historiallisista syistä, Internet-videon on syytä olla lomittamatonta, koska lomitus näyttää rumalta nykyaikaisilla näytöillä. Tämän vuoksi tässä dokumenteissa ei ole edellytetty videokoodekeilta lomitustukea. Oletuksena on, että lomitus on poistettu joko tarkoitukseen suunnitellulla algoritmilla videon koko säilyttäen tai skaalaamalla korkeus puoleen toinen lomituskenttä pois jättäen.

Teknisiin muutoksiin varautumisesta

Videopakkaus on nopeasti muuttuva ala. Varsinkin mobiililaitteiden kyvyt videon purkamisessa muuttuvat vieläkin nopeammin kuin itse formaatit. Tämän vuoksi videoista on syytä arkistoida versio, joka on korkealaatuisempi kuin mitä tällä hetkellä on käytännöllistä levittää Internetin kautta, jotta mahdollisesti tulevaisuudessa korkealaatuisesta versiosta voidaan koodata uusia levitysversioita.

Ohjelmistoideapatentit

Varsinkin moniin video- ja äänitiedostomuotoihin sisältyy ideoita, joita joku voi väittää patentoiduiksi. Patenttilainsäädäntö vaihtelee maittain: Yhdysvalloissa melkein mitä tahansa voi patentoida, kun taas Euroopan unionissa tietokoneohjelmat eivät ainakaan periaatteessa ole patentoitavia. Silti Euroopan patenttitoimisto on kuitenkin myöntänyt ohjelmistoideapatentteja, joten vaateita (ei välttämättä päteviä) voidaan Euroopassakin esittää.

Usein on käynyt niin, että patentinhaltija on ilmoittanut tiedostomuotoa koskevasta patentistaan ja esittänyt korvausvaateen vasta sen jälkeen, kun tiedostomuodosta on tullut suosittu - tällaisia pintaan pulpahtavia kalliilla hintalapulla varustettuja patentteja kutsutaan "sukellusvenepatenteiksi". Edes se, että käyttää vain suuren ohjelmistovalmistajan tekemiä ohjelmia, ei tarjoa suojaa patenttiloukkaussyytteiltä. Esimerkiksi kerran Microsoftin ohjelmien käyttäjiä uhattiin korvausvaatimuksilla Microsoftin ohjelmien käyttämisestä, koska ohjelmat loukkasivat väitetysti erästä ohjelmistoideapatenttia. [2]

Yhteenvetona: Ohjelmistoideapatentit ovat kasvava ongelma. Etukäteen ei voi tietää, mistä kaikesta voidaan esittää patenttivaateita, eikä suuren ohjelmistovalmistajan tuotteidenkaan käyttäminen anna täydellistä suojaa.

Käyttöestot (DRM)

Yleisradion suunnalta on kuulunut näkemyksiä, että Yleisradion on tarpeen pidättää nettijakelussa mahdollisuus käyttöestoihin (engl. Digital Restrictions Management, DRM), jotta nettijakelu ei söisi Yleisradion tuotannon DVD-myyntiä. Käyttöestot ovat perusluonteensa vuoksi pakostakin johonkin epävapaaseen toteutukseen sidottuja. Tämä syrjii välttämättä muiden kuin tuetun toteutuksen käyttäjiä. Lisäksi käyttöestot eväävät käyttäjiltä mahdollisuuden soveltaa tekijänoikeuslain 12 §:n muutoin suomaa oikeutta ottaa teoksista kopioita yksityistä käyttöä varten.

Selainlisäkkeet ja upotus HTML-sivulle

Yleisradion tapauksessa videotiedostot on päätetty esittää HTML-sivulle upotettuna selainlisäkkeen avulla. Vaikka menettely on varsin yleinen, erityisesti pidempien videoiden kohdalla HTML-sivulle upotus ei tuo olennaista lisäarvoa verrattuna siihen, että video esitettäisiin HTML-sivusta irrallaan. Sen sijaan HTML-sivulle upotus lisää yhteensopivuusonglmia verrattuna vaihtoehtoon, että videotiedostoon olisi suora linkki, jonka selain voisi joka avata itse lisäkkeen avulla, antaa erilliselle apuohjelmalle tai vain imuroida levylle, josta video voitaisiin avata.

Itsenäisen soittimen tapauksessa riittää, että käyttäjän käyttöjärjestelmälle on olemassa videoformaatille sopiva soitin. Upotustapauksessa pitää olla järjestelmäalustalle, selaimelle ja videoformaatille sopiva lisäke, jonka pitää vielä olla yhteensopiva täsmälleen sivulla käytetyn upotusmenettelyn kanssa.

Jottei tarpeettomasti syrjittäisi käyttäjiä, joilla olisi sopiva itsenäinen soitin muttei sopivaa selainlisäkettä, on videoihin syytä viitata ainakin suoralla linkillä. HTML-sivulle upotus voidaan toki tarjota suoran linkin lisäksi.

Streaming

Tässä tarkastelussa on lähdetty siitä, että vähimmäisvaatimuksena käyttäjän tulee voida imuroida videotiedosto koneensa kovalevylle katselua varten. Näin käyttäjällä on suurin vapaus soittimen valinnassa ja mahdollisuus soveltaa tekijänoikeuslain 12 §:n suomaa oikeutta omaan käyttöön kopiointiin.

Monesti on kuitenkin tarkoituksenmukaista tarjota virroitettu vaihtoehto normaalille WWW- eli HTTP-lataukselle. Streamatussa tapauksessa videota esitetään sitä mukaa, kun dataa saapuu palvelimelta. Näin voidaan toki tehdä myös HTTP:n tapauksessa. Streamingprotokollat sallivat soitto-ohjelman pyytää palvelinta siirtymään eri kohtaan videosta aikakoodiperusteisesti. Yleensä streaming pyritään toteuttamaan UDP- eikä TCP-tiedonvälitysprotokollan avulla, jotta TCP:n virheenkorjaus ei aiheuttaisi viiveitä videoon. Streaming usein rajaa mahdollisia soittimia ja vaikeuttaa käyttäjän käytännön mahdollisuuksia soveltaa tekijänoikeuslain 12 §:n suomaa oikeutta omaan käyttöön kopiointiin. Streamingpalvelin voi käyttää lähtötiedostonaan samaa tiedostoa, joka on tarjolla HTTP:lläkin, kunhan tiedosto on valmisteltu streamingta varten, joten HTTP-vaihtoehdon tarjoaminen streamauksen rinnalle on helppoa.

Tarkastelujoukon karsintaa

Jotkin asennuskannan puolesta hyvin tuetut tiedostomuodot ovat teknisiltä ansioiltaan vanhanaikaistuneet. Tällaisia ovat esimerkiksi Cinepak-video pakkaamattoman äänen kera AVI-säiliössä ja MPEG-1, koska ne eivät pakkaa läheskään yhtä tehokkaasti (kuvanlaatu huomioon ottaen) kuin nykyaikaiset menetelmät.

Jotkin nykyaikaiset videotiedostomuodot tulee karsia pois harkinnasta, koska tarjolla on selvästi parempia valintoja. Esimerkiksi Real Video tulee karsia, koska se ei ole standardi eikä vapaa eikä sillä ole edes paras asennuskanta. Karkeasti ilmaistuna Real Videolla on Windows Media Videon huonot puolet muttei sen hyvää puolta. Sorenson Video QuickTime-säiliössä tulee karsia, koska sitä tukevat soitto-ohjelmat tukevat myös standardimuotoista (MPEG-4) videota, mutta kaikki standardimuotoista videota tukevat ohjelmat eivät tue Sorenson Videota.

MPEG-2 tulee karsia erityisistä patenttirasitteista johtuvien asennuskantaongelmien vuoksi ja siksi, ettei se pakkaa yhtä tehokkaasti kuin uudemmat koodekit. (Vaikka monissa järjestelmissä on asennettuna MPEG-2-tuki DVD-elokuvien esittämiseen, lisensointisyistä DVD-käyttöön tarkoitetun toteutuksen käyttö Internetistä imuroitujen irrallisten tiedostojen esittämiseen on monesti estetty.)

Erilaiset epästandardiin säiliöön käärityt MPEG-4-johdannaiset tulee karsia, koska standardimuotoisella säiliöllä saavutetaan standardipohjaisten soittimien asennuskanta. Esimerkiksi DivX ja XviD MP3-äänen kera AVI-säiliössä ovat tapauksia, joissa standardipohjaiset bittivirrat on sisällytetty epästandardiin säiliöön.

Jotkin standardiprofiilit, kuten MPEG-4 Advanced Simple Profile, on syytä karsia naapuriprofiileja suppeamman asennuskannan vuoksi. Tyypillisesti MPEG-4 Advanced Simple Profilen sijaan on aina tarkoituksenmukaista valita alaspäin MPEG-4 Simple Profile laajemman asennuskannan saavuttamiseksi tai ylöspäin H.264 parempien teknisten ominaisuuksien saavuttamiseksi.

Kärkijoukko

Tarkasteluun jää viisi tapausta:

  1. H.264 Main Profile -video ja Low Complexity AAC -ääni MP4-säiliössä (.mp4)
  2. MPEG-4 Simple Profile -video ja Low Complexity AAC -ääni MP4-säiliössä (.mp4)
  3. Theora-video ja Vorbis-ääni Ogg-säiliössä (.ogg)
  4. Windows Media Video 7 tai 8 -video ja Windows Media Audio -ääni ASF-säiliössä (.wmv tai .asf)
  5. Windows Media Video 9 "Standard Profile" -video ja Windows Media Audio -ääni ASF-säiliössä (.wmv tai .asf)

1. H.264 Main Profile -video ja Low Complexity AAC -ääni MP4-säiliössä (.mp4)

Tekniset ansiot: Teknisesti edistynyt.

Standardius: ISO-standardi

Vapaus: Tekijänoikeuksien kannalta vapaasti (GPL) lisensoituja toteutuksia on saatavilla. Tunnetut patenttien haltijat ovat koonneet patenttinsa MPEG-LA:n lisensoitaviksi. MPEG-LA vaatii lisenssimaksuja - osittain hyvinkin kyseenalaisista asioista kuten pakatun bittivirran monistamisesta, mihin ei tarvita toteutusta pakkausalgoritmista. Ei ole mitään näyttöä siitä, että Suomessa toimivalla taholla olisi mitään laista johtuvaa velvoitetta maksaa MPEG-LA:lle, vaikka MPEG-LA pyytäisi.

Streaming: IETF:n standardoimalla RSTP/RTP-protokollaparilla. Vapaa palvelinohjelma saatavilla.

Asennuskanta: Soitto-ohjelma vakiona Mac OS X:ssä. Käytännössä hyvin suuressa osassa Windows-koneita on myös asennettuna soitto-ohjelma. Vapaille järjestelmille vapaita soitto-ohjelmia saa asennettua, mutta yleensä niitä ei ole asennettu vakiona amerikkalaisten patenttihuolien vuoksi. (Sopivasti rajoitetut Baseline-profiilin ilmentymät ovat tuettuja video-iPodissa ja PlayStation Portablessa (PSP).)

Yleisarvio: Ensisijaisesti suositeltava tiedostomuoto.

2. MPEG-4 Simple Profile -video ja Low Complexity AAC -ääni MP4-säiliössä (.mp4)

Tekniset ansiot: Ei yhtä edistynyt kuin H.264. MPEG-4 Simple Profile - videon purkaminen vaatii vähemmän prosessoriaikaa kuin H.264-videon purku, minkä vuoksi MPEG-4 Simple Profile on mielekäs valinta mobiililaitteisiin, joita ei ole suunniteltu ensisijaisesti videoiden katseluun.

Standardius: ISO-standardi

Vapaus: Kuten edellä.

Streaming: Kuten edellä.

Asennuskanta: Kuten edellä. Lisäksi tuettu vakiona vanhemmissakin Mac-asennuksissa, vapaiden videosoittimien vanhemmissakin versioissa ja joissain mobiililaitteissa.

Yleisarvio: Suositeltava mobiilitarkoituksiin (myös .3gp-variantti mahdollinen), jos todella pystytään varmistamaan, että käytetyt parametrit soveltuvat todellisille mobiililaitteille.

3. Theora-video ja Vorbis-ääni Ogg-säiliössä (.ogg)

Tekniset ansiot: Ei pakkausteknisesti yhtä hyvä kuin H.264 tai Windows Media Video 9.

Standardius: Ei de jure -standardi. Määritys on julkinen ja ilmaiseksi Webistä saatavilla.

Vapaus: Tekijänoikeuksien kannalta vapaasti (GPL) lisensoituja toteutuksia on saatavilla. Tunnettu patenttien haltija on myöntänyt universaalin lisenssin patenttiensa loukkaamiseen tiedostomuodon puitteissa.

Streaming: Vapaa palvelinohjelma saatavilla.

Asennuskanta: Paras esiasennustilanne vapaissa järjestelmissä. Soitin saatavana helposti Mac OS X:lle ja Windowsille.

Yleisarvio: Vapauden edistämiseksi erittäin suotavaa tukea mikäli vain taloudellisesti mahdollista. Sopii ainoaksi tarjotuksi tiedostomuodoksi, jos haluaa erityisesti protestoida MPEG-LA:ta vastaan ja osoittaa solidaarisuutta pahemmissa patenttioloissa eläville (tai valmistautua pahempiin patenttioloihin Suomessa).

4. Windows Media Video 9 "Standard Profile" -video ja Windows Media Audio -ääni ASF-säiliössä (.wmv tai .asf)

Tekniset ansiot: Teknisesti edistynyt.

Standardius: Internet-videon standardoinnista syrjässä ollut Society of Motion Picture and Television Engineers (SMPTE) on vuoden 2006 alkupuolella hyväksynyt Windows Media Video 9:stä johdetun koodekin (VC-1) standardikseen potentiaalista televisiokäyttöä varten. Standardia voidaan soveltaa sinänsä julkisesti dokumentoimattoman Windows Media Video 9:n purkuun.

Vapaus: Tekijänoikeuksien kannalta vapaasti lisensoitua toteutusta ei ole käytännössä loppukäyttäjien saatavilla. Patentteja on useilla tahoilla, ja MPEG-LA valmistelee lisensointisalkkua. Oletetaan, että Microsoft maksaa suojelurahat patenteista, kun toteutus hankitaan Microsoftilta.

Streaming: Microsoftin MMS-protokollalla. Asiakastuki Flip4Macissä edellyttää käytännössä koko videon imuroimista etukäteen.

Asennuskanta: Vakiona uusissa Windows-asennuksissa ja asentuu helpolla automaatilla hieman vanhempiin Windows-asennuksiin. Tuki "Standard"-profiilille (muttei "Advanced"-profiilille) saatavana Mac OS X:lle Flip4Mac-lisäkkeessä.

Yleisarvio: Mielekäs tiedostomuoto tarjottavaksi H.264:n ja/tai Theoran lisäksi, jos välttämättä halutaan järjestää asiat niin, ettei Windows-käyttäjien tarvitse asentaa muita kuin Microsoftin ohjelmia. Advanced-profiilin käyttö rajaisi potentiaalista yleisöä Flip4Mac-käyttäjien osalta. Käytännössä katselu vapailla järjestelmillä on vaikeaa. Tosiasiallisesti Windows Media Video 9:n käyttö syrjii vapaiden järjestelmien käyttäjiä.

5. Windows Media Video 7 tai 8 -video ja Windows Media Audio -ääni ASF-säiliössä (.wmv tai .asf)

Tekniset ansiot: MPEG-4 Simple Profile / Advanced Simple Profile -perheen muunnelmia.

Standardius: Eivät lainkaan standardeja eivätkä edes julkisesti määriteltyjä.

Vapaus: Tekijänoikeuksien kannalta vapaasti (GPL) lisensoitu soitintoteutus on saatavilla. Patentteja on, mutta niille ei ole selvää lisensointimekanismia.

Streaming: Kuten edellä.

Asennuskanta: Vakiona uudehkoissa Windows-asennuksissa. Tuki saatavana Mac OS X:lle Flip4Mac-lisäkkeessä. Vapaille järjestelmille soittimia on.

Yleisarvio: Mielekäs tiedostomuoto tarjottavaksi H.264:n ja/tai Theoran lisäksi, jos välttämättä halutaan järjestää asiat niin, ettei Windows-käyttäjien tarvitse asentaa muita kuin Microsoftin ohjelmia. Käytännössä helpommin katsottavissa vapailla järjestelmillä kuin Windows Media Video 9.

Flash-video

Viime aikoina Flash-videota on ruvettu käyttämään suosituissa videoidenjakopalveluissa kuten YouTubessa ja Google Videossa. Flash-videon yksinomainen käyttö on kuitenkin syrjivää, koska ainoa käytännöllinen soitin on Adoben Flash-selainlisäke, jonka ajantasaisten versioiden tuottamista muille järjestelmille kuin 32-bittiselle Windowsille ja Mac OS X:lle on viivästetty. Lisäksi joillekin alustoille Flash-selainlisäkettä ei ole lainkaan saatavilla. Toisaalta Flash-videota on tapana käyttää siten, että videon tallentaminen omalle kovalevylle myöhempää katselua varten on niin epäkäytännöllistä, etteivät käyttäjät käytännössä osaa sitä tehdä, minkä vuoksi Flash-videota ei ole tässä tarkastelussa rinnastettu yllämainittujen tiedostomuotojen kaltaiseksi.

Flash-videon tarjoaminen H.264/Low Complexity AAC/MP4:n tai Theora/Vorbis/Ogg:in lisäksi on toki suotavaa. Esimerkiksi Google Videossa videot on tyypillisesti (ellei julkaisija ole erityisesti rajoittanut) saatavilla Flash-videon lisäksi video-iPodille ja PSP:lle sovitetussa H.264/Low Complexity AAC/MP4-muodossa.

Tekstitys

Video voidaan tekstittää joko polttamalla teksti osaksi kuvaa, kuten perinteisessä analogisessa televisiossa oli pakko tehdä, tai toimittamalla teksti erillisenä bittivirtana, jonka soitto-ohjelma voi esittää käyttäjän pyynnöstä. Tätä jälkimmäistä tapaa käytetään esimerkiksi DVD-elokuvissa ja Yleisradion digi-TV-kanavilla.

Internet-videon kohdalla erillinen tekstitys ei vielä ole kovin hyvin tuettu. MP4-, Ogg- ja ASF-säiliöissä on kaikissa mahdollista kuljettaa erillinen tekstitysvirta. Kuitenkaan kaikki soittimet eivät osaa näyttää tekstitystä kunnolla. Maailmalla tekstitys ymmärretään ensisijaisesti kuuroille tarkoitetuksi erityisominaisuudeksi, joka otetaan huomioon alemmalla prioriteetilla kuin kuva ja ääni. (Tämän monet suomalaiset ovatkin huomanneet digiboksien tekstitysvikojen muodossa.) Jotkin soittimet tukevat tiedoston sisäisen tekstityksen lisäksi erillisiä tekstitystiedostoja.

Valitettavasti varmimmin tekstitys saadaan näkyviin polttamalla se kuvaan, mutta ratkaisu ei ole teknisesti tyydyttävä ja ärsyttää niitä, jotka eivät tekstitystä tarvitse.

Formaattien profiileista

Videoformaattien valintaa ja niistä keskustelua häiritsee olennaisesti se, että tietyn nimisellä formaatilla onkin monta profiilia tai versiota. Profiilien olemassaolo johtuu siitä, että formaateilla yritetään ratkaista olennaisesti erilaisia käyttötapauksia eivätkä kaikki ominaisuudet sovellu kaikille laitetyypeille. Toisaalta joskus formaateista tehdää profiileja, jotta patenttisalkkujen hankalat tapaukset saadaan rajattua pois perusprofiilista.

Esimerkiksi MPEG-4 Simple Profile, Advanced Simple Profile ja H.264 voidaan kaikki ymmärtää otsikon MPEG-4 alle. Toisaalta otsikon Windows Media Video 9 alle mahtuu Stardard Profile, Advanced Profile, VC-1 ja erityinen näyttökaappauskoodekki. Näistä vielä H.264 jakaantuu kuuteen profiiliin ja VC-1 kolmeen profiiliin. Sekä H.264 että Windows Media Video 9 -perheiden tapauksissa kaikki soittimet eivät tue kaikkia profiileja. Lisäksi profiilien sisällä voi olla eri pakkaustasoja, jotka kaikki eivät ole tuettuja kaikissa soittimissa.

Yhteensopivuustavoitteiden saavuttamiseksi tulokset on aluksi syytä testata mahdollisimman monella käytännön soitinvaihtoehdolla. Kun videoita pakataan useita, on toki syytä muodostaa automatisoitu työnkulku testaustulosten perusteella. Kuitenkin esimerkiksi juuri automatisoituihin työnkulkuihin soveltuvalla x264-pakkausohjelmalla on helppo ottaa käyttöön ominaisuuksia, joita vaikkapa Applen QuickTime ei tue. Tämän vuoksi monipuolisten ohjelmien kanssa on syytä olla erityisen varovainen. x264:lle on olemassa käyttöä helpottavia käyttöliittymiä kuten MeGUI ja FFmpegX, jotka tarjoavat valmiiksi testattuja asetuksia. Lisäksi muun muassa Apple, Sorenson ja Nero tarjoavat H.264-pakkausratkaisuja, joissa on valmiiksi testattuja asetuksia.

Linkkejä ja lähteitä

VLC (toistaa H.264/Low Complexity AAC/MP4-, Theora/Vorbis/Ogg- ja WMV8/WMA/ASF-muotoisia videoita; toimiva tekstitystuki) http://www.videolan.org/

MPlayer (toistaa H.264/Low Complexity AAC/MP4-, Theora/Vorbis/Ogg- ja WMV8/WMA/ASF-muotoisia videoita) http://www.mplayerhq.hu/

QuickTime 7 (toistaa H.264 [Baseline/Main]/Low Complexity AAC/MP4-muotoisia videoita) http://www.apple.com/quicktime/

Windows Media http://www.microsoft.com/windows/windowsmedia/default.mspx

Flip4Mac (lisää Macillä QuickTimeen Windows Media -tuen) http://www.flip4mac.com/

MPEG-LA http://www.mpegla.com/

Yleisradion Elävä arkisto http://yle.fi/elavaarkisto/

Formaattikeskustelu jatkuu (kirjoitus Yleisradion blogissa, kommenteissa otetaan DRM esille) http://blogit.yle.fi/formaattikeskustelu_jatkuu

HOWTO play the videos (with captions!) http://diveintomark.org/archives/2006/07/23/video-howto

MPEG-4 (Wikipedia-artikkeli) http://en.wikipedia.org/wiki/MPEG-4

Theora (Wikipedia-artikkeli) http://en.wikipedia.org/wiki/Theora

Windows Media Video (Wikipedia-artikkeli) http://en.wikipedia.org/wiki/Windows_Media_Video

MultimediaWiki http://wiki.multimedia.cx/

USPTO: Broadest Claims Forgent Asserts Against JPEG Standard Invalid http://www.groklaw.net/article.php?story=20060526105754880

Forgent Networks Clarifies Licensing Arrangement http://ir.forgent.com/ireye/ir_site.zhtml?ticker=FORG&script=410&layout=-6&item_id=314044

[1] Tiedostomuodon vapaus viittaa tässä yhteydessä siihen, että tuki tiedostomuodolle voidaan laillisesti toteuttaa vapaana ohjelmana (ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaaohjelmisto) ja toimivia vapaita toteutuksia myös on. Vapaa tiedostomuoto takaa sen, että videolla on enemmän mahdollisia katsojia - mikä lienee videon nettijakelun tarkoituskin.

[2] SQL Server developers face huge royalty bills. How many, how much? The Register 20.2.2003. http://www.theregister.co.uk/2003/02/20/sql_server_developers_face_huge/


Teksti: Henri Sivonen, Kai Puolamäki, Tero Tilus.

Kiitokset: Mikko Rauhala, Kenneth Falck, Vili Lehdonvirta, Tuomo Latto, Joni Hatanmaa, Juha-Matti Tapio, Jukka Ruotsalainen, Antti Vähä-Sipilä, Jarno Elonen.

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Attribution-ShareAlike 2.5 - lisenssillä.