Sähköinen äänestys uhkaa johtaa kansanvallasta harvainvaltaan

Eduskunnan käsittelyssä on `hallituksen esitys vaalilain
uudistukseksi`__, joka mahdollistaa sähköisen äänestyksen käyttöönoton
valtiollisissa vaaleissa perinteisen järjestelmän rinnalla. EFFI
antoi oikeusministeriölle lausunnon__ esityksen luonnoksesta, mutta
valitettavasti esittämämme kritiikin olennaisimmat osat on jätetty
huomioimatta lopullisessa esityksessä.

__ http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/utaveps.scr?%7BKEY%7D=HE+14%2F2006
__ http://www.effi.org/julkaisut/lausunnot/om-vaalilaki.html

Mikä sähköisessä äänestyksessä sitten on ongelmana?

Perinteinen äänestysjärjestelmä toimii Suomessa hyvin, ja tulos
selviää jo muutamassa tunnissa äänestyksen päättymisen jälkeen.
Kaikilla ehdokkaita asettaneilla ryhmittymillä on mahdollisuus
nimittää edustajansa vaalilautakuntiin ja täten varmistaa tulosten
luotettavuus. Lisäksi jokainen kansalainen ymmärtää, miten
perinteinen vaaliuurna takaa vaalisalaisuuden.

Sähköissä äänestyksessä vaalijärjestelmän operointi siirtyisi muutaman
ministeriön valtuuttaman teknisen henkilön vastuulle, eikä
ulkopuolisilla olisi todellista mahdollisuutta varmistaa järjestelmän
toimivan odotetulla tavalla. Tavallisille äänestäjille järjestelmä
olisi vain musta laatikko, josta on uskottava että ääni menee oikealle
ehdokkaalle ja ettei järjestelmä kerää listaa väärää puoluetta
äänestäneistä. Tämä ei ehkä vaikuta nykytilanteessa merkittävältä
ongelmalta, mutta ajatusleikkinä voi soveltaa vastaavaa järjestelmää
vaikkapa 1920-luvun yhteiskunnallisessa ilmapiirissä…

Tekniseltä kannalta sähköisessä äänestyksessä on kaksi merkittävää
potentiaalista ongelmaa: tuloksen luotettavuus ja vaalisalaisuus.

Luotettavuusongelma seuraa siitä, että koko äänestys tapahtuu
tietokoneen ohjaamana, ja tietokoneohjelmissa on virheitä. Ohjelman
tekijä voisi helposti tahallaan ohjelmoida järjestelmän antamaan
vääriä tuloksia niin, että ongelmaa olisi hyvin vaikea havaita.
Toisaalta vastaavia ongelmia syntyy myös vahingossa. Ongelman
korjaamiseksi tarvittaisiin riippumattomasti laskettu varmistustulos.

Eräs varma, helppo ja maailmalla paljon käytetty tapa saada kaikista
sähköisistä järjestelmistä riippumaton toinen tulos olisi liittää
äänestyspäätteeseen tulostin, joka `tulostaa paperille jokaisen
äänestäjän äänen`__. Tämän jälkeen äänestäjä tarkistaa tulosteen ja
vie sen vaaliuurnaan kuten perinteisen äänestyslipun. Laskemalla nämä
paperitulosteet voidaan äänestyksen tulos tarkistaa.

__ http://www.verifiedvoting.org/

Vaalisalaisuuden varmistaminen on järjestelmän toteutuksesta riippuen
hyvinkin hankalaa. Ongelman vaikeus johtuu siitä, että toisaalta
pitää varmistaa jokaisen voivan äänestää vain kerran, toisaalta
kenenkään henkilöllisyyttä ei saa yhdistää ääneen.

Suomessa käyttöön otettavaksi ehdotettu järjestelmä, jossa kaikki
äänet kerätään keskitettyyn sähköiseen vaaliuurnaan vieläpä yhdessä
äänestäjien henkilötunnusten kanssa, asettaa haasteita
vaalisalaisuuden varmistamiselle. Äänestäjälle ei jää muuta
mahdollisuutta kuin luottaa vaalin järjestäjiin. Avoimeen
lähdekoodiin perustuva järjestelmä oletettavasti lisäisi tätä
luottamusta, vaikka sekään ei ongelmaa täysin ratkaise.

Miksi sähköistä äänestystä sitten ajetaan?

Esityksessä mainituista perusteluista merkittävin on raha.
Siirtyminen puhtaasti sähköiseen äänestykseen auttaa säästämään
vaalien kustannuksissa, kun erityisesti ennakkoäänestyksen monet liput
ja kuoret sekä niiden postitus jää pois. Myös vaalivirkailijoiden
määrää voidaan mahdollisesti myös vähentää.

Edellisten vuoden 2003 eduskuntavaalien järjestäminen maksoi noin 12,5
miljoonaa euroa, eli noin kolme euroa per äänioikeutettu (lähde:
`Vaalitietojärjestelmän esimäärittelyraportti`__).
Tästä summasta suurin osa meni vaaliviranomaisten palkkioihin.
Postikulujen ja materiaalien osuus oli vain noin 2 miljoonaa.

__ http://www.effi.org/yksityisyys/vaalitietojarjestelma/vaalitietojarjestelman-esimaarittely.pdf

Koska esityksen mukaan olisi mahdollista äänestää sähköisen
järjestelmän lisäksi myös perinteisellä tavalla, ei ainakaan
vaaliviranomaisten määrää voida olennaisesti vähentää. Lisäksi
uudistus toisi mukanaan uusia kustannuksia sähköiseen äänestykseen
tarvittavien tietokoneiden järjestämisestä, joten toteutuvat säästöt
jäisivät todennäköisesti hyvin pieniksi.

Karrikoidusti lakiehdotus siis esittää demokratian perustan, vaalien,
luotettavuuden uhraamista, jotta mahdollisesti säästäisimme alle yhden
euron jokaista äänioikeutettua kohden. EFFInkin vaatimat ylimääräiset
paperitulosteet kumoaisivat tämän mahdollisen säästön, mutta minusta
se on pieni hinta uskottavasta demokratiasta.