10-vuotisjuhlaseminaari: Effi sisäpuolisin silmin

>>10-vuotisjuhlaseminaari: Effi “ulkopuolisin” silmin
>>Isoveli-palkintojenjako

Vasemmalta myötäpäivään: Kai Kimppa, Timo Karjalainen, Joonas Mäkinen, Ville Vuorela, Mikko Särelä, Vili Lehdonvirta, Ville Oksanen, Tapani Tarvainen.

Effin perusti 5.9.2001 joukko kansalaisia, jotka näkivät huolestuttavan kehityksen: tekijänoikeuksia ja patentteja väärinkäytetään lyhytnäköisten kaupallisten intressien vuoksi tavalla, joka toimii vastoin niiden alkuperäistä tarkoitusta – edistää tiedon ja ideoiden leviämistä ihmisten ja yhteiskunnan hyväksi – ja suorastaan uhkaa sananvapauden kaltaisia perusoikeuksia. Internetin kehitys toi uudenlaisia uhkia ja mahdollisuuksia, ja lainsäädäntö tuntui jäävän teknisen kehityksen jalkoihin. Kirjailija Leena Krohnin puhe on yhä hätkähdyttävän ajankohtainen.

Seuraavalla viikolla maailmaa järkyttänyt New Yorkin terrori-isku käynnisti “terrorisminvastaisen sodan”, jonka varjolla kansalaisten yksityisyydensuojaa ja vapautta on yritetty rajoittaa monin tavoin, ja Effiä tarvittiin entistäkin enemmän. Effin alkuvuosista kertoo ensimmäinen puheenjohtaja Mikko Välimäki historiikissa Ideasta mediavaikuttajaksi – Silminnäkijän kertomus EFFI ry:n varhaisista vaiheista 2001-2003.

Kymmenessä vuodessa Effi on kasvanut 40 jäsenen klubista lähes 2000 jäsenen kansalaisjärjestöksi, jolta sekä lainsäätäjät että kansalaiset pyytävät neuvoja tietoyhteiskunta-asioissa. Effiä kutsutaan asiantuntijana kuultavaksi eduskunnan valiokuntiin ja haastatellaan mediassa, ja Effiin ottavat yhteyttä myös tavalliset kansalaiset kokiessaan sähköiset oikeutensa uhatuksi.

Effin kymmenvuotisjuhlaseminaarissa 11.9.2011 muisteltiin Effin tähänastista toimintaa ja ennakoitiin tulevaa. Ensimmäiset kaksi tuntia keskustelua alustivat entiset puheenjohtajat Ville Oksanen (kuvassa vasemmalla) ja Tapani Tarvainen (keskellä). Seminaaripuheita johti Effin nykyinen puheenjohtaja Timo Karjalainen (oikealla).

Ville Oksanen on immateriaalioikeuksiin erikoistunut lakimies ja Effin perustajajäsen. Ville on ollut mukana Effin jokaisessa yhdessätoista hallituksessa, puheenjohtajana 2004-2005. Hän on luonut hyviä keskusteluyhteyksiä ministeriöiden virkamiehiin ja kansanedustajiinkin, joten Effi saa usein tietää suunnitteilla olevista lakihankkeista niin varhaisessa vaiheessa, että niiden sisältöön ehtii päästä vaikuttamaan. Esimerkiksi lakiin sananvapauden käytöstä joukkotiedotusvälineissä tuli Effin ansiosta perusoikeusmyönteisiä muotoiluja.

Välillä tulee takaiskujakin. Effin sinnikkäästä vastustuksesta huolimatta voimaan tuli “Lex Karpela”, jota silloinen kulttuuriministeri Tanja Karpela on kuvassa esittelemässä eduskunnalle. Laki kieltää mm. CD- ja DVD-levyjen digitaaliset kopionestot purkavien ohjelmien käytön, kehittämisen ja jopa niistä “organisoidun keskustelun” — eli suoranaisesti talloo sananvapautta ja omaisuudensuojaa levy-yhtiöiden bisneksien turvaamiseksi. Toisaalta Ville näki tällaisistakin tapauksista olevan tavallaan hyötyä Effin tavoitteiden kannalta, koska asioista päästään keskustelemaan julkisuudessa. CD-levyissä ei enää juurikaan käytetä kopioestoja.

Eräänlaiseksi torjuntavoitoksi kääntyi lopulta myös “Lex Nokia”. Vaikka laki mahdollistaakin ihmisten sähköpostiliikenteen isovelimäisen valvonnan, niin Effi sai lakiin lisätyksi ehdon, että valvonnasta tulee ilmoittaa tietosuojavaltuutetulle. Tähän mennessä yksikään yritys ei ole ilmoitusta tehnyt, joten laki on jäänyt käytännössä soveltamiskelvottomaksi.

Tapani Tarvainen on IT-alan yli-insinööri Jyväskylän yliopistossa, Effin puheenjohtaja vv. 2006-2010 ja nykyinen varapuheenjohtaja sekä Effin ensimmäinen kunniajäsen. Työskennellessään Saudi-Arabiassa puhelinkeskuksen tietojärjestelmää pystyttämässä 1998-2000 hän törmäsi (suomalaisen Nixu-yhtiön rakentamaan!) nettisensuuriin, jonka läpi joutui murtautumaan päästäkseen valokuvausharrastajien sivuille – niillä kun oli toisinaan niinkin sopimattomia asioita kuin kuvia naisista hiukset ja käsivarret paljaana.

Amnesty-aktiivina Tapani huolestui myös samoista tekijänoikeuksien ja patenttien verukkeella tehtävistä sananvapauden rajoituksista kuin Effin perustajatkin. Amnestyssa ei kuitenkaan oikein ymmärretty, miten Internetillä voisi olla jotain tekemistä ihmisoikeuksien kanssa. Effin jäseneksi hän liittyikin samantien huomattuaan sen olemassaolon keväällä 2002.

Syksyllä 2003 hän tuli puolivahingossa vapaaehtoistuneeksi Effin puolesta lobbausmatkalle Brysseliin, jossa Europarlamentti oli säätämässä direktiiviä ohjelmistopatenteista. Tapani selitti suomalaismepeille, miksi tietokoneohjelmien patentointi ei edistäisi vaan päinvastoin haittaisi keksintöjen hyödyntämistä ja koko alan kehitystä. Direktiiviesityksen alkuperäinen tarkoitus oli laillistaa ohjelmistopatentit, joiden juridinen asema oli epäselvä. Silloinen meppi Piia-Noora Kauppi vaikutti aktiivisesti tekstiluonnokseen yhteistyössä effiläisten kanssa, ja sen sisältö saatiin käännetyksi päinvastaiseksi: direktiivi olisikin kieltänyt tietokoneohjelmien patentoinnin. Ministerineuvosto yritti jyrätä parlamentin kannan useaan otteeseen. Vuonna 2004 valittu uusi parlamentti äänesti ohjelmistopatentit nurin 2005.

Syksyllä 2007 Effi kutsuttiin hieman yllättäen kansainvälisen ASEF-järjestön ilmaisunvapaus-seminaariin ja luvattiin jopa maksaa matkakulut. Tapani lensi Kambodzaan ja pääsi kirjoittamaan järjestön nimissä annettavaa lausuntoa, jossa näinollen selvästi kiellettiin Internetin ennakkosensuuri. Lausunto ei virallisesti sido valtioita, mutta toimii kuitenkin jonkinlaisena ohjeistuksena lainsäätäjille.

Samankaltainen epävirallinen keskusteluyhteisö on YK:n alainen Internet Governance Forum (IGF), jossa Effi myös on ollut mukana jo vuosia yhteistyössä Suomen ulkoministeriön kanssa – edustaen ns. kansalaisyhteiskuntaa (ei Suomen valtiota). Effin edustajia lähtee seuraavaankin IGF-kokoukseen Nairobiin parin viikon kuluttua.

Villen ja Tapanin kertomukset sisälsivät monille kuulijoista uutta tietoa siitä, miten paljon Effi on pystynyt vaikuttamaan asioihin. Keskusteluissa todettiinkin, että Effin pitäisi paljon nykyistä aktiivisemmin tiedottaa saavutuksistaan ja “nostaa omaa häntäänsä” eikä suomalaiskansallisen vaatimattomasti olla tekemättä numeroa itsestään.

Effin nykyinen ja entinen varapuheenjohtaja: Leena Romppainen ja Vili Lehdonvirta.