WIPO (World Intellectual Property Organization) CDIP (Committee on Development and Intellectual Property): Kolmas kokous.

WIPO (World Intellectual Property Organization)
CDIP (Committee on Development and Intellectual Property):
Kolmas kokous.

2009-05-04 09:50

Kai K. Kimppa, kai.kimppa@utu.fi

Keskeisimmät kysymykset kokouksen aikana tuntuivat olevan keskitettyjen perinteisen tietämyksen, perinteisten kulttuuristen ilmaisujen ja geneettisen informaation keräämiseen tarkoitettujen tietokantojen perustaminen, tekijänoikeusvapaan materiaalin keskitettyjen tietokantojen ja digitaalisen kuilun kiinnikuromiseen.

Tekijänoikeusvapaa materiaali (Public Domain – PD) oli keskeinen teema kokouksen aikana. Koska PD on erilainen eri maissa, ehdotettiin, että aiheesta tehtäisiin tutkimus ja perustettaisiin tietokanta, jonka pohjalta eri maiden PD-käytäntöjä voisi tarkastella. PD-aluetta haluttiin myös rikastaa, ei vain selventää siihen liittyviä käytäntöjä. Toisaalta, kehittyvät ja kehitysmaat olivat huolissaan oletuksesta, jonka nojalla perinteinen tietämys siirtyisi automaattisesti tekijänoikeusvapaaksi materiaaliksi – tätä vastustettiin, peläten lääkepatentteja ja kulttuurisen kertymän käyttöönottoa alkuperäisen kulttuurien edustajia kompensoimatta ja näiltä hyväksyttävistä käyttötavoista kysymättä. (CDIP/3/3, Recommendation 20 [1].)

Tekijänoikeuden alaisten töiden, joiden oikeuksien omistaja on tuntematon (Orphan works) käyttö on hankalaa monissa kehitysmaissa; ei ole olemassa lainsäädäntöä joka antaisi niiden käyttöön mitään oikeuksia, jolloin niiden hyödyntäminen on parhaimmillaankin ainakin lain harmaalla alueella.

Näkemyksissä on havaittavissa selvä jännitys teollistuneiden länsimaiden ja toisaalta taas kehittyvien, kehitys- ja kehittymättömimpien (LDC-) maiden välillä. Jälkimmäiset tukivat toistensa usein innovatiivisia ja nykyisiä käytäntöjä kaikkien tarpeita huomioon ottavaan suuntaan vieviä aloitteita, näiden aloitteiden ajoittaisista ristiriidoista huolimatta, kun taas teollisuusmaat (erit. USA) pyrkivät varmistamaan saavuttamiaan etuja nykyisessä järjestelmässä ja estämään ns. normatiivisten päätösten tekemisen edes epäsuorasti, mikä toki on varsin ymmärrettävää.

Suomen edustaja ei ottanut suoraan kantaa esityksiin, vaan toimi EU:n edustajien kautta tai ryhmän B kokouksissaan sopimien toimintatapojen pohjalta. Valtaosa EU-maiden edustajista vaikutti tyytyväiseltä Tsekin edustajan EU:n ja sen 27 jäsenmaan nimissä esittämiin hyvin minimalistisiin kommentteihin, vaikkakin Saksan edustaja otti kantaa lähinnä muutamiin teknisiin kysymyksiin, toisinaan ryhmä B:n edustajana, toisinaan erityisesti Saksan edustajana.

Japani ehdotti WIPO:lle E-SPEED Database tietokantaa josta jäsenmaat voisivat tarkastella sekä myönnettyjä immateriaalioikeuksien alaisia materiaaleja että tapauksia ja miten ne on eri maissa ratkaistu. Tämä sai kannatusta laajalti, olkoonkin, että joidenkin länsimaiden epäilevä kanta toteutuksen taloudellisille toteuttamismahdollisuuksille “näinä tiukan pudjetin aikoina” kuultiin. Tähän – ehkä ymmärrettävästi – kehittyvät ja kehitysmaat suhtautuivat hiukan penseästi; onhan kuitenkin selvää, että länsimaiden tiukkakin pudjetti on kuitenkin kehitysagendan kannalta katsottuna niin runsas, että moni kehitysmaa mieluusti ottaisi tällaisia ongelmia joista länsimaat valittavat. (CDIP/3/8 [1])

Kansalaisjärjestöjen (NGOs) ja kehittyvien ja kehitysmaiden keskeinen huoli oli projektien loppuminen ja työn päättyminen kesken kun rahoitus niille loppuu projektin päättyessä. Tarkoituksena on kuitenkin saada aikaan kestäviä, ja projektin lopun jälkeen itsensä ylläpitäviä järjestelmiä. Kehittyvät ja kehitysmaat olivat myös halukkaita entistä laajemman läpinäkyvyyden toteutumiselle WIPO:n päätöksen teon ja erityisesti sen tuottamien materiaalien laajemman käytön mahdollistamiselle.

Kansalaisjärjestöjen mahdollisuus esiintyä korostui kokouksen aikana. Niiden edustajille tarjottiin useita mahdollisuuksia kommentoida käytävää keskustelua. Tämän eteen erityisesti teki hyvää työtä CIEL:in ((The Center for International Environmental Law) [2] edustaja, joka lobbasi kansalaisjärjestöjen puhemahdollisuuksien puolesta sekä kansallisia ja alueellisia edustajia että sihteeristöä ja puheenjohtajaa – hyvin tuloksin. Kansalaisjärjestöillä oli mahdollisuus tuoda näkemyksiään esiin alkupuheenvuorojen aikana, keskiviikon kansalaisjärjestökokouksen aikana puheenjohtaja kuuli kansalaisjärjestöjen huolia ja torstai-iltapäivänä – hiukan yllättäin – kansalaisjärjestöillä oli mahdollisuus ottaa osaa keskusteluun. Keskiviikkona vain FSF Europe [3] ja EFF [4] pystyivät vastaamaan haasteeseen ja esittämään puheenvuoron erittäin lyhyellä varoitusajalla. Perjantaina kansalaisjärjestöt olivat valmistuneempia ja esittivät useita lyhyitä kommentteja sisältöön liittyen.

Maanantain avauspuheenvuorojen aikana LCA (Library Copyright Alliance [5]) ja eIFL.net (Electronic Information for Libraries [6]) esittivät huolensa kirjastojen mahdollisuuksista käyttää elektronisia aineistoja. Koska näissä on ongelmia kehittyneissäkin maissa, on nuorien tekijänoikeuksien maissa odotettavissa ongelmia erityisen paljon. Lisensointikäytännöt ovat epäselviä eivätkä lait monissa kehittyvissä ja kehitysmaissa vielä takaa kirjastoille minkäänlaisia mahdollisuuksia lainata elektronisia materiaaleja erityisten yksittäisten sopimusten ulkopuolella. (ks. erit. CDIP/3/5 ja CDIP/3/INF/2 [1].)

Torstain teemoina kansalaisjärjestöjen taholta olivat erityisesti FSF Europen esiin tuomat mahdollisuudet vapaiden ohjelmistojen ja avointen standardien tuomista eduista moniin tilanteisiin, erityisesti mainittiin Thaimaan esiin tuoma ongelma omalla kielellä toimivista ohjelmistoista – tähän toki vapaat ohjelmistot tarjoavat mahdollisuuden korjata tilanne käännättämällä ohjelmistot omatoimisesti käyttäjien kielelle, kun taas valtaosin suljetut ohjelmistot eivät tätä mahdollisuutta tarjoa. Vapaat ohjelmistot takaavat FSF Europen edustajan mukaan myös paremmat mahdollisuudet toteuttaa demokraattista ohjelmistokehitystä, antaen kehitysmaille mahdollisuuden hyötyä vapaiden ohjelmistojen ja avoimien standardien tuomista eduista. [7]

Koska EFF:n dokumentti ei tätä kirjoittaessa vielä ole netissä, päivittelen EFF:n näkemyksiä sen ja muistikuvienni pohjalta kunhan se ilmestyy. [8]

Tämän avautumisen tuomia mahdollisuuksia käytti perjantaina heti hyväkseen CIEL [2] – joka oli instrumentaalinen kansalaisjärjestöjen esiintymismahdollisuuden aikaansaamiseksi), käyttämällä puheenvuoron jossa CIEL:n edustaja pyysi, että immateriaalisten oikeuksien teknisen avustustietokannan (CDIP/3/INF/2, Annex II, Recommendation 5, [1]) tulisi sisältää malliratkaisuja, että sitä tulisi päivittää sitä mukaa kuin uutta informaatiota saadaan ja erityisesti että kaikki tutkimukset joita CDIP:n puitteissa tehdään pitäisi perustua empiiriseen ja tilastolliseen analyysiin, olla myös ulkopuolisten arvioijien arvioimaa ja olla myös muiden kuin WIPO:n käytettävissä.

Virallisten kokousten taustalla pelattava poliittinen pyöritys on ollut mielenkiintoista seurata. Avoimeksi, läpinäkyväksi ja demokraattiseksi päätöksenteoksi tämän ryhmän toimintaa ei voine hyvällä tahdollakaan kutsua, vaikka edistystä aiempaan WIPO:n toimintaan on selvästi havaittavissa.

[1] http://www.wipo.int/meetings/en/details.jsp?meeting_id=17382
[2] http://www.ciel.org/
[3] http://fsfe.org/
[4] http://www.eff.org/
[5] http://www.librarycopyrightalliance.org/
[6] http://www.eifl.net/cps/sections/home
[7] http://fsfeurope.org/projects/wipo/
[8]